pirtti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pieni hirsistä tehty, alkuaan sisään lämpiävä asuinrakennus
- Pohjois-Suomessa pirtit ovat olleet yksihuoneisia tupia.
- maalaistalon iso oleskelu- ja työhuone
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpirt̪ːi/
- tavutus: pirt‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pirtti | pirtit |
genetiivi | pirtin | pirttien (pirttein) |
partitiivi | pirttiä | pirttejä |
akkusatiivi | pirtti; pirtin |
pirtit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pirtissä | pirteissä |
elatiivi | pirtistä | pirteistä |
illatiivi | pirttiin | pirtteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pirtillä | pirteillä |
ablatiivi | pirtiltä | pirteiltä |
allatiivi | pirtille | pirteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pirttinä | pirtteinä |
translatiivi | pirtiksi | pirteiksi |
abessiivi | pirtittä | pirteittä |
instruktiivi | – | pirtein |
komitatiivi | – | pirtteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pirti- | |
vahva vartalo | pirtti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
slaavilainen laina[1]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (maatalon päähuone) tupa
Yhdyssanat[muokkaa]
piilopirtti, pirttihirmu, pirttikalusto, pirttiviljelys, savupirtti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pirtti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.