pinnallisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pinnallisuus (40)

  1. se, että on pinnallinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpinːɑlˌlisuːs/
  • tavutus: pin‧nal‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pinnallisuus pinnallisuudet
genetiivi pinnallisuuden pinnallisuuksien
partitiivi pinnallisuutta pinnallisuuksia
akkusatiivi pinnallisuus;
pinnallisuuden
pinnallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi pinnallisuudessa pinnallisuuksissa
elatiivi pinnallisuudesta pinnallisuuksista
illatiivi pinnallisuuteen pinnallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pinnallisuudella pinnallisuuksilla
ablatiivi pinnallisuudelta pinnallisuuksilta
allatiivi pinnallisuudelle pinnallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi pinnallisuutena pinnallisuuksina
translatiivi pinnallisuudeksi pinnallisuuksiksi
abessiivi pinnallisuudetta pinnallisuuksitta
instruktiivi pinnallisuuksin
komitatiivi pinnallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pinnallisuude-
vahva vartalo pinnallisuute-
konsonantti-
vartalo
pinnallisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan pinnallinen vartalosta pinnallis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]