pingispallo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pingispallo (1)
- (urheilu, arkikieltä) pöytätennispallo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈpiŋːisˌpɑlːo]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: pin‧gis‧pal‧lo
Etymologia[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pingispallo | pingispallot |
| genetiivi | pingispallon | pingispallojen |
| partitiivi | pingispalloa | pingispalloja |
| akkusatiivi | pingispallo; pingispallon |
pingispallot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pingispallossa | pingispalloissa |
| elatiivi | pingispallosta | pingispalloista |
| illatiivi | pingispalloon | pingispalloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pingispallolla | pingispalloilla |
| ablatiivi | pingispallolta | pingispalloilta |
| allatiivi | pingispallolle | pingispalloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pingispallona | pingispalloina |
| translatiivi | pingispalloksi | pingispalloiksi |
| abessiivi | pingispallotta | pingispalloitta |
| instruktiivi | – | pingispalloin |
| komitatiivi | – | pingispalloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pingispallo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |