pilailija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pilailija (12)
- henkilö, joka pilailee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilailija | pilailijat |
| genetiivi | pilailijan | pilailijoiden pilailijoitten (pilailijain) |
| partitiivi | pilailijaa | pilailijoita |
| akkusatiivi | pilailija; pilailijan |
pilailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilailijassa | pilailijoissa |
| elatiivi | pilailijasta | pilailijoista |
| illatiivi | pilailijaan | pilailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilailijalla | pilailijoilla |
| ablatiivi | pilailijalta | pilailijoilta |
| allatiivi | pilailijalle | pilailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilailijana | pilailijoina |
| translatiivi | pilailijaksi | pilailijoiksi |
| abessiivi | pilailijatta | pilailijoitta |
| instruktiivi | – | pilailijoin |
| komitatiivi | – | pilailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pilailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |