pihtari

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pihtari (6)[1]

  1. (puhekieltä) henkilö, joka pihtaa
    Onko nainen teidän mielestä pihtari jos ei anna kolmansilla treffeillä?

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pihtari pihtarit
genetiivi pihtarin pihtarien
pihtareiden
pihtareitten
partitiivi pihtaria pihtareita
pihtareja
akkusatiivi pihtari; pihtarin pihtarit
sisäpaikallissijat
inessiivi pihtarissa pihtareissa
elatiivi pihtarista pihtareista
illatiivi pihtariin pihtareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pihtarilla pihtareilla
ablatiivi pihtarilta pihtareilta
allatiivi pihtarille pihtareille
muut sijamuodot
essiivi pihtarina pihtareina
translatiivi pihtariksi pihtareiksi
abessiivi pihtaritta pihtareitta
instruktiivi pihtarein
komitatiivi pihtareine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pihtari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6