pihtaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pihtaaja (10)

  1. henkilö, joka pihtaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiht̪ɑːjɑ/
  • tavutus: pih‧taa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pihtaaja pihtaajat
genetiivi pihtaajan pihtaajien
(pihtaajain)
partitiivi pihtaajaa pihtaajia
akkusatiivi pihtaaja;
pihtaajan
pihtaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi pihtaajassa pihtaajissa
elatiivi pihtaajasta pihtaajista
illatiivi pihtaajaan pihtaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pihtaajalla pihtaajilla
ablatiivi pihtaajalta pihtaajilta
allatiivi pihtaajalle pihtaajille
muut sijamuodot
essiivi pihtaajana pihtaajina
translatiivi pihtaajaksi pihtaajiksi
abessiivi pihtaajatta pihtaajitta
instruktiivi pihtaajin
komitatiivi pihtaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pihtaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä pihdata

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]