peukku

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

peukku (1-A) (monikko peukut)

  1. (puhekieltä) peukalo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpeu̯kːu/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peukku peukut
genetiivi peukun peukkujen
partitiivi peukkua peukkuja
akkusatiivi peukku; peukun peukut
sisäpaikallissijat
inessiivi peukussa peukuissa
elatiivi peukusta peukuista
illatiivi peukkuun peukkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi peukulla peukuilla
ablatiivi peukulta peukuilta
allatiivi peukulle peukuille
muut sijamuodot
essiivi peukkuna peukkuina
translatiivi peukuksi peukuiksi
abessiivi peukutta peukuitta
instruktiivi peukuin
komitatiivi peukkuine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • peukku Kielitoimiston sanakirjassa