paininut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
paininut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä painia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paininut | painineet |
| genetiivi | painineen | painineiden painineitten |
| partitiivi | paininutta | painineita |
| akkusatiivi | paininut; painineen | painineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painineessa | painineissa |
| elatiivi | painineesta | painineista |
| illatiivi | painineeseen | painineisiin painineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painineella | painineilla |
| ablatiivi | painineelta | painineilta |
| allatiivi | painineelle | painineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painineena | painineina |
| translatiivi | painineeksi | painineiksi |
| abessiivi | painineetta | painineitta |
| instruktiivi | – | paininein |
| komitatiivi | – | painineine |