painia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
painia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta paini
Verbi[muokkaa]
- taistella toisen kanssa aseetta, lyömättä ja potkimatta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑi̯niɑˣ/
- tavutus: pai‧ni‧a
Etymologia[muokkaa]
kontinuatiivijohdos verbistä painaa[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: paini, painija
- verbit: painiskella
Idiomit[muokkaa]
- painia samassa/eri sarjassa (jonkin/jonkun) kanssa — olla vertailukelpoinen / ei olla vertailukelpoinen jonkin/jonkun kanssa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- painia Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004