painiskella

Suomi

Verbi

painiskella (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) painia, kamppailla, taistella (ongelmien kanssa)

   Elokuva kertoo mielenterveysongelmien kanssa painiskelevasta forssalaisesta voimanostajasta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑi̯nisˌkelːɑˣ/
• tavutus: pai‧nis‧kel‧la

Käännökset

1. kamppailla ongelmien kanssa

englanti: struggle

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: painiskeleminen, painiskelu

Aiheesta muualla

• painiskella Kielitoimiston sanakirjassa