painija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]painija (12)
- kreikkalaisroomalaisessa tai vapaapainissa otteleva henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑi̯nijɑ/
- tavutus: pai‧ni‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | painija | painijat |
| genetiivi | painijan | painijoiden painijoitten (painijain) |
| partitiivi | painijaa | painijoita |
| akkusatiivi | painija; painijan |
painijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painijassa | painijoissa |
| elatiivi | painijasta | painijoista |
| illatiivi | painijaan | painijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painijalla | painijoilla |
| ablatiivi | painijalta | painijoilta |
| allatiivi | painijalle | painijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painijana | painijoina |
| translatiivi | painijaksi | painijoiksi |
| abessiivi | painijatta | painijoitta |
| instruktiivi | – | painijoin |
| komitatiivi | – | painijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | painija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (slangi) brotari
Aiheesta muualla
[muokkaa]- painija Kielitoimiston sanakirjassa