pahka

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pahka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pahka (9)[1]

  1. puussa kasvava möykky
  2. iholla, nahkassa oleva kyhmy, patti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑhkɑ/
  • tavutus: pah‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pahka pahkat
genetiivi pahkan pahkojen
(pahkain)
partitiivi pahkaa pahkoja
akkusatiivi pahka;
pahkan
pahkat
sisäpaikallissijat
inessiivi pahkassa pahkoissa
elatiivi pahkasta pahkoista
illatiivi pahkaan pahkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pahkalla pahkoilla
ablatiivi pahkalta pahkoilta
allatiivi pahkalle pahkoille
muut sijamuodot
essiivi pahkana pahkoina
translatiivi pahkaksi pahkoiksi
abessiivi pahkatta pahkoitta
instruktiivi pahkoin
komitatiivi pahkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pahka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pahkakuppi, pahkasieni, pahkasika, synnytyspahka, säkäpahka, veripahka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pahka Kielitoimiston sanakirjassa
  • pahka Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9