paakari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
paakari (6)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑːkɑri/
- tavutus: paa‧ka‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paakari | paakarit |
| genetiivi | paakarin | paakarien paakareiden paakareitten |
| partitiivi | paakaria | paakareita paakareja |
| akkusatiivi | paakari; paakarin |
paakarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paakarissa | paakareissa |
| elatiivi | paakarista | paakareista |
| illatiivi | paakariin | paakareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paakarilla | paakareilla |
| ablatiivi | paakarilta | paakareilta |
| allatiivi | paakarille | paakareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paakarina | paakareina |
| translatiivi | paakariksi | paakareiksi |
| abessiivi | paakaritta | paakareitta |
| instruktiivi | – | paakarein |
| komitatiivi | – | paakareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paakari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- 1800-luvulla vanhemmasta rinnakkaismuodosta pakari, jolla on myös merkitys ’leivintupa’ ja josta ensimmäinen kirjakielinen maininta on vuodelta 1609 Ljungo Tuomaanpojan suomentamassa kaupunginlaissa < samanmerkityksisestä ruotsin sanasta bagare [1]
Käännökset[muokkaa]
1. leipuri
|
Ks. leipuri |
2. leipomo
|
Ks. leipomo |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- paakari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 848. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.