pöyhkeily
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pöyhkeily (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpøy̯hkei̯ly/
- tavutus: pöyh‧kei‧ly
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pöyhkeily | pöyhkeilyt |
| genetiivi | pöyhkeilyn | pöyhkeilyjen pöyhkeilyiden pöyhkeilyitten |
| partitiivi | pöyhkeilyä | pöyhkeilyitä pöyhkeilyjä |
| akkusatiivi | pöyhkeily; pöyhkeilyn |
pöyhkeilyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pöyhkeilyssä | pöyhkeilyissä |
| elatiivi | pöyhkeilystä | pöyhkeilyistä |
| illatiivi | pöyhkeilyyn | pöyhkeilyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pöyhkeilyllä | pöyhkeilyillä |
| ablatiivi | pöyhkeilyltä | pöyhkeilyiltä |
| allatiivi | pöyhkeilylle | pöyhkeilyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pöyhkeilynä | pöyhkeilyinä |
| translatiivi | pöyhkeilyksi | pöyhkeilyiksi |
| abessiivi | pöyhkeilyttä | pöyhkeilyittä |
| instruktiivi | – | pöyhkeilyin |
| komitatiivi | – | pöyhkeilyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pöyhkeily- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi pöyhkeillä (vokaalivartalo pöyhkeile-) + johdin -y
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- pöyhkeily Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 830 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa