päkiä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päkiä (12)

  1. ihmisen isovarpaan tyvessä, myös peukalon taipeessa oleva lihasten muodostama kohouma
  2. jalkapohjan etuosa heti varpaiden kiinnittymiskohdan takana

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpækiæ/
  • tavutus: pä‧ki‧ä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päkiä päkiät
genetiivi päkiän päkiöiden
päkiöitten
(päkiäin)
partitiivi päkiää päkiöitä
akkusatiivi päkiä;
päkiän
päkiät
sisäpaikallissijat
inessiivi päkiässä päkiöissä
elatiivi päkiästä päkiöistä
illatiivi päkiään päkiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi päkiällä päkiöillä
ablatiivi päkiältä päkiöiltä
allatiivi päkiälle päkiöille
muut sijamuodot
essiivi päkiänä päkiöinä
translatiivi päkiäksi päkiöiksi
abessiivi päkiättä päkiöittä
instruktiivi päkiöin
komitatiivi päkiöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo päkiä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

jalkapöytä, kaarevapäkiäinen, päkiäinen, rintava

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • päkiä Kielitoimiston sanakirjassa