taive

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Ihmisen polvitaive [2]

Substantiivi[muokkaa]

taive (48-E)

  1. se kohta, josta jokin taipuu tai joka on taivuksissa; taite, polveke
  2. ihmisen tai eläimen nivelen kohdalla oleva pinta, joka on niveltä koukistaessa koukistussuunnan sisäpuolella muodostaen koveran kulman

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑi̯ʋeˣ/
  • tavutus: tai‧ve

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taive taipeet
genetiivi taipeen taipeiden
taipeitten
partitiivi taivetta taipeita
akkusatiivi taive;
taipeen
taipeet
sisäpaikallissijat
inessiivi taipeessa taipeissa
elatiivi taipeesta taipeista
illatiivi taipeeseen taipeisiin
taipeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taipeella taipeilla
ablatiivi taipeelta taipeilta
allatiivi taipeelle taipeille
muut sijamuodot
essiivi taipeena taipeina
translatiivi taipeeksi taipeiksi
abessiivi taipeetta taipeitta
instruktiivi taipein
komitatiivi taipeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taipee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taivet-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • taive Kielitoimiston sanakirjassa