päättävyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päättävyys (40)

  1. se, että on päättävä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːt̪ːæʋyːs/
  • tavutus: päät‧tä‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päättävyys päättävyydet
genetiivi päättävyyden päättävyyksien
partitiivi päättävyyttä päättävyyksiä
akkusatiivi päättävyys;
päättävyyden
päättävyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi päättävyydessä päättävyyksissä
elatiivi päättävyydestä päättävyyksistä
illatiivi päättävyyteen päättävyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi päättävyydellä päättävyyksillä
ablatiivi päättävyydeltä päättävyyksiltä
allatiivi päättävyydelle päättävyyksille
muut sijamuodot
essiivi päättävyytenä päättävyyksinä
translatiivi päättävyydeksi päättävyyksiksi
abessiivi päättävyydettä päättävyyksittä
instruktiivi päättävyyksin
komitatiivi päättävyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo päättävyyde-
vahva vartalo päättävyyte-
konsonantti-
vartalo
päättävyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan päättävä vartalosta päättäv- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]