Siirry sisältöön

origo

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

origo (2)

  1. (matematiikka) koordinaatiston akseleiden leikkauspiste; nollapiste
  2. (anatomia) lihaksen lähtökohta, lihaksen pää, joka on liikkumattomassa luussa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈorigo/, [ˈorigo]
  • tavutus: o‧ri‧go

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi origo origot
genetiivi origon origojen
origoiden
origoitten
partitiivi origoa origoita
origoja
akkusatiivi origo;
origon
origot
sisäpaikallissijat
inessiivi origossa origoissa
elatiivi origosta origoista
illatiivi origoon origoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi origolla origoilla
ablatiivi origolta origoilta
allatiivi origolle origoille
muut sijamuodot
essiivi origona origoina
translatiivi origoksi origoiksi
abessiivi origotta origoitta
instruktiivi origoin
komitatiivi origoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo origo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • origo Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiiviorīgoorīginēs
akkusatiiviorīginemorīginēs
genetiiviorīginisorīginum
datiiviorīginīorīginibus
ablatiiviorīgineorīginibus

orīgo f. (3)

  1. alku

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

origo n. (yks. määr. origot[luo], ei monikkoa)

  1. (matematiikka) origo

Huomautukset

[muokkaa]
  • Sana voi olla myös en-sukuinen, origo, origon.

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]