oleva

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

oleva

  1. sellainen, joka on olemassa parhaillaan
    Olevat olot ovat kestämättömät.
  2. sellainen, joka on olemassa tulevaisuudessa (futuurinen)
    Hän on oleva kuningas isänsä jälkeen.
  3. todellinen, tosiasiallinen

Etymologia[muokkaa]

  • 1. partisiippi verbistä olla (akt.)

Käännökset[muokkaa]


Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]

alla oleva, kyseessä oleva, poissaoleva, puheena oleva, tosioleva, yllä oleva

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

oleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä olla

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oleva olevat
genetiivi olevan olevien
(olevain)
partitiivi olevaa olevia
akkusatiivi oleva; olevan olevat
sisäpaikallissijat
inessiivi olevassa olevissa
elatiivi olevasta olevista
illatiivi olevaan oleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi olevalla olevilla
ablatiivi olevalta olevilta
allatiivi olevalle oleville
muut sijamuodot
essiivi olevana olevina
translatiivi olevaksi oleviksi
abessiivi olevatta olevitta
instruktiivi olevin
komitatiivi olevine

Huomautukset[muokkaa]

  • Verbimuodon kanssa käytetään hyvin paljon toisen verbin passiivin partisiipin preesensin monikon inessiivi- tai adessiivimuotoa, millä ilmaistaan, että jokin voi olla tekemisen kohde.
selitettävissä ~ 'jonka voi selittää'
saatavilla ~ 'jonka voi saada'