oksetus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oksetus (39)

  1. oksettaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈokset̪us/
  • tavutus: ok‧se‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksetus oksetukset
genetiivi oksetuksen oksetusten
oksetuksien
partitiivi oksetusta oksetuksia
akkusatiivi oksetus;
oksetuksen
oksetukset
sisäpaikallissijat
inessiivi oksetuksessa oksetuksissa
elatiivi oksetuksesta oksetuksista
illatiivi oksetukseen oksetuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksetuksella oksetuksilla
ablatiivi oksetukselta oksetuksilta
allatiivi oksetukselle oksetuksille
muut sijamuodot
essiivi oksetuksena oksetuksina
translatiivi oksetukseksi oksetuksiksi
abessiivi oksetuksetta oksetuksitta
instruktiivi oksetuksin
komitatiivi oksetuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oksetukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
oksetus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä oksettaa (okset- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

oksetusaine

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oksetus Kielitoimiston sanakirjassa