oikeudenkäynti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oikeudenkäynti (5)

  1. laissa säännelty menettely, jossa tuomioistuin ratkaisee, mikä yksittäisessä asiassa on lainmukaista

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikeudenkäynti oikeudenkäynnit
genetiivi oikeudenkäynnin oikeudenkäyntien
partitiivi oikeudenkäyntiä oikeudenkäyntejä
akkusatiivi oikeudenkäynti;
oikeudenkäynnin
oikeudenkäynnit
sisäpaikallissijat
inessiivi oikeudenkäynnissä oikeudenkäynneissä
elatiivi oikeudenkäynnistä oikeudenkäynneistä
illatiivi oikeudenkäyntiin oikeudenkäynteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikeudenkäynnillä oikeudenkäynneillä
ablatiivi oikeudenkäynniltä oikeudenkäynneiltä
allatiivi oikeudenkäynnille oikeudenkäynneille
muut sijamuodot
essiivi oikeudenkäyntinä oikeudenkäynteinä
translatiivi oikeudenkäynniksi oikeudenkäynneiksi
abessiivi oikeudenkäynnittä oikeudenkäynneittä
instruktiivi oikeudenkäynnein
komitatiivi oikeudenkäynteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

oikeudenkäyntiasiakirja, oikeudenkäyntiasiamies, oikeudenkäyntiavustaja, oikeudenkäyntipäivä oikeudenkäyntivaltakirja

Aiheesta muualla[muokkaa]