nykäisy
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nykäisy (2)
- nykäiseminen, sen toteutuminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnykæi̯sy/
- tavutus: ny‧käi‧sy
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nykäisy | nykäisyt |
| genetiivi | nykäisyn | nykäisyjen nykäisyiden nykäisyitten |
| partitiivi | nykäisyä | nykäisyitä nykäisyjä |
| akkusatiivi | nykäisy; nykäisyn |
nykäisyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nykäisyssä | nykäisyissä |
| elatiivi | nykäisystä | nykäisyistä |
| illatiivi | nykäisyyn | nykäisyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nykäisyllä | nykäisyillä |
| ablatiivi | nykäisyltä | nykäisyiltä |
| allatiivi | nykäisylle | nykäisyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nykäisynä | nykäisyinä |
| translatiivi | nykäisyksi | nykäisyiksi |
| abessiivi | nykäisyttä | nykäisyittä |
| instruktiivi | – | nykäisyin |
| komitatiivi | – | nykäisyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nykäisy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä nykäistä (nykäis- + -y)