noukkiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
noukkiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä noukkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | noukkiva | noukkivat |
| genetiivi | noukkivan | noukkivien (noukkivain) |
| partitiivi | noukkivaa | noukkivia |
| akkusatiivi | noukkiva; noukkivan | noukkivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | noukkivassa | noukkivissa |
| elatiivi | noukkivasta | noukkivista |
| illatiivi | noukkivaan | noukkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | noukkivalla | noukkivilla |
| ablatiivi | noukkivalta | noukkivilta |
| allatiivi | noukkivalle | noukkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | noukkivana | noukkivina |
| translatiivi | noukkivaksi | noukkiviksi |
| abessiivi | noukkivatta | noukkivitta |
| instruktiivi | – | noukkivin |
| komitatiivi | – | noukkivine |