normatiivisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]normatiivisuus (40)
- se, että on normatiivinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnormɑˌt̪iːʋisuːs/
- tavutus: nor‧ma‧tii‧vi‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | normatiivisuus | normatiivisuudet |
| genetiivi | normatiivisuuden | normatiivisuuksien |
| partitiivi | normatiivisuutta | normatiivisuuksia |
| akkusatiivi | normatiivisuus; normatiivisuuden |
normatiivisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | normatiivisuudessa | normatiivisuuksissa |
| elatiivi | normatiivisuudesta | normatiivisuuksista |
| illatiivi | normatiivisuuteen | normatiivisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | normatiivisuudella | normatiivisuuksilla |
| ablatiivi | normatiivisuudelta | normatiivisuuksilta |
| allatiivi | normatiivisuudelle | normatiivisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | normatiivisuutena | normatiivisuuksina |
| translatiivi | normatiivisuudeksi | normatiivisuuksiksi |
| abessiivi | normatiivisuudetta | normatiivisuuksitta |
| instruktiivi | – | normatiivisuuksin |
| komitatiivi | – | normatiivisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | normatiivisuude- | |
| vahva vartalo | normatiivisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
normatiivisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi normatiivinen (vokaalivartalo normatiivise- ) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on normatiivinen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- normatiivisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- normatiivisuus Tieteen termipankissa