neva
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]neva (9)
- yksi suotyypeistä, joka on yleensä puuton
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈneʋɑ/
- tavutus: ne‧va
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neva | nevat |
| genetiivi | nevan | nevojen (nevain) |
| partitiivi | nevaa | nevoja |
| akkusatiivi | neva; nevan |
nevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nevassa | nevoissa |
| elatiivi | nevasta | nevoista |
| illatiivi | nevaan | nevoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nevalla | nevoilla |
| ablatiivi | nevalta | nevoilta |
| allatiivi | nevalle | nevoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nevana | nevoina |
| translatiivi | nevaksi | nevoiksi |
| abessiivi | nevatta | nevoitta |
| instruktiivi | – | nevoin |
| komitatiivi | – | nevoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | neva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. yksi suotyypeistä, joka on yleensä puuton
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: nevoittua
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Portugali
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]neva
- indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä nevar