narkkaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

narkkaus (39)[1]

  1. (slangia) huumeiden käytön harrastelu, usein tai satunnaisesti
    Narkkaus on riippumattomassa seurassa harrastus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑrkːɑus/ tai /ˈnɑrkːɑu̯s/
  • tavutus: nark‧ka‧us / nark‧kaus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi narkkaus narkkaukset
genetiivi narkkauksen narkkausten
narkkauksien
partitiivi narkkausta narkkauksia
akkusatiivi narkkaus;
narkkauksen 		narkkaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi narkkauksessa narkkauksissa
elatiivi narkkauksesta narkkauksista
illatiivi narkkaukseen narkkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi narkkauksella narkkauksilla
ablatiivi narkkaukselta narkkauksilta
allatiivi narkkaukselle narkkauksille
muut sijamuodot
essiivi narkkauksena narkkauksina
translatiivi narkkaukseksi narkkauksiksi
abessiivi narkkauksetta narkkauksitta
instruktiivi – narkkauksin
komitatiivi – narkkauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo narkkaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		narkkaus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=narkkaus&oldid=4174404”