naatti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

naatti (5-C)

  1. juureksen maan päällä kasvava lehtimäinen osa (joka tavallisesti poistetaan ennen ravinnoksi käyttämistä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈnɑːtːi]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: naat‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naatti naatit
genetiivi naatin naattien
partitiivi naattia naatteja
akkusatiivi naatti;
naatin
naatit
sisäpaikallissijat
inessiivi naatissa naateissa
elatiivi naatista naateista
illatiivi naattiin naatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi naatilla naateilla
ablatiivi naatilta naateilta
allatiivi naatille naateille
muut sijamuodot
essiivi naattina naatteina
translatiivi naatiksi naateiksi
abessiivi naatitta naateitta
instruktiivi naatein
komitatiivi naatteine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • naatti Kielitoimiston sanakirjassa

Adjektiivi[muokkaa]

naatti (5-C)

  1. (arkikieltä) uupumuksesta voimaton, loppuunväsynyt
    Olin aivan naatti lumitöiden jälkeen.