Siirry sisältöön

nöyryys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nöyryys (40)

  1. sopeutuvaisuus, kuuliaisuus, tottelevaisuus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnøy̯ryːs/
  • tavutus: nöy‧ryys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nöyryys nöyryydet
genetiivi nöyryyden nöyryyksien
partitiivi nöyryyttä nöyryyksiä
akkusatiivi nöyryys;
nöyryyden
nöyryydet
sisäpaikallissijat
inessiivi nöyryydessä nöyryyksissä
elatiivi nöyryydestä nöyryyksistä
illatiivi nöyryyteen nöyryyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nöyryydellä nöyryyksillä
ablatiivi nöyryydeltä nöyryyksiltä
allatiivi nöyryydelle nöyryyksille
muut sijamuodot
essiivi nöyryytenä nöyryyksinä
translatiivi nöyryydeksi nöyryyksiksi
abessiivi nöyryydettä nöyryyksittä
instruktiivi nöyryyksin
komitatiivi nöyryyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nöyryyde-
vahva vartalo nöyryyte-
konsonantti-
vartalo
nöyryyt-

Etymologia

[muokkaa]

nöyrä + -yys

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]