muusikkous

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muusikkous (40)[1]

  1. se, että on muusikko; muusikkona oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuːsikˌkous/ tai /ˈmuːsikːou̯s/
  • tavutus: muu‧sik‧ko‧us / muu‧sik‧kous

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muusikkous muusikkoudet
genetiivi muusikkouden muusikkouksien
partitiivi muusikkoutta muusikkouksia
akkusatiivi muusikkous;
muusikkouden
muusikkoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi muusikkoudessa muusikkouksissa
elatiivi muusikkoudesta muusikkouksista
illatiivi muusikkouteen muusikkouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muusikkoudella muusikkouksilla
ablatiivi muusikkoudelta muusikkouksilta
allatiivi muusikkoudelle muusikkouksille
muut sijamuodot
essiivi muusikkoutena muusikkouksina
translatiivi muusikkoudeksi muusikkouksiksi
abessiivi muusikkoudetta muusikkouksitta
instruktiivi muusikkouksin
komitatiivi muusikkouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo muusikkoude-
vahva vartalo muusikkoute-
konsonantti-
vartalo
muusikkout-

Etymologia[muokkaa]

sanan muusikko vartalosta muusikko- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40