muuri

Kiinan muuri

Tallinnan vanhankaupungin muuria

Suomi

Substantiivi

muuri (5)

1. puolustustarkoitukseen rakennettu umpinainen pystysuora rakennelma, joka on tehty latomalla kivistä tai valettu muottiin rakennusmassasta. Ladottujen muurien kivet on tavallisesti sidottu laastilla.
2. rakennuksen muurattu tulisija piippuineen

   lämmitimme, niin muuri halkesi, kun se oli ollut kylmillään vuosikaudet

3. kuvitteellinen este

   kielimuuri

4. (urheilu) jalkapallossa vapaapotkun antajan esteeksi muodostettu pelaajarivi

Ääntäminen

• IPA: [ˈmuːri]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	muuri	muurit
genetiivi	muurin	muurien (muurein)
partitiivi	muuria	muureja
akkusatiivi	muuri; muurin	muurit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	muurissa	muureissa
elatiivi	muurista	muureista
illatiivi	muuriin	muureihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	muurilla	muureilla
ablatiivi	muurilta	muureilta
allatiivi	muurille	muureille
Muut
essiivi	muurina	muureina
translatiivi	muuriksi	muureiksi
abessiivi	muuritta	muureitta
instruktiivi	–	muurein
komitatiivi	–	muureine- + omistusliite

Käännökset

1. rakennelma

englanti: wall kreikka: τοίχος norja: mur ranska: mur m., muraille m.

saksa: Mauer f. tšekki: zeď venäjä: стена viro: müür

Liittyvät sanat

• kasematti
• linnake
• muurata
• muuraus
• muurinki
• valli

Yhdyssanat

kilpimuuri, muuriankkuri, muurihammastus, muurilaasti, muurinmurtaja, palomuuri, perusmuuri, tukimuuri