muunnos
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muunnos (39)
- muunnettu tai muuntunut muoto, muunnettu versio
- (biologia, taksonomia) tieteellisen luokittelun taso alalajin ja muodon välissä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmuːnːos/
- tavutus: muun‧nos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muunnos | muunnokset |
| genetiivi | muunnoksen | muunnosten muunnoksien |
| partitiivi | muunnosta | muunnoksia |
| akkusatiivi | muunnos; muunnoksen |
muunnokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muunnoksessa | muunnoksissa |
| elatiivi | muunnoksesta | muunnoksista |
| illatiivi | muunnokseen | muunnoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muunnoksella | muunnoksilla |
| ablatiivi | muunnokselta | muunnoksilta |
| allatiivi | muunnokselle | muunnoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muunnoksena | muunnoksina |
| translatiivi | muunnokseksi | muunnoksiksi |
| abessiivi | muunnoksetta | muunnoksitta |
| instruktiivi | – | muunnoksin |
| komitatiivi | – | muunnoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muunnokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muunnos- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. muunnettu tai muuntunut muoto
|