murtautuja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]murtautuja (10)
- henkilö, joka murtautuu tai on murtautunut johonkin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmurt̪ɑu̯ˌt̪ujɑ/ tai /ˈmurt̪ɑˌut̪ujɑ/
- tavutus: mur‧tau‧tu‧ja / mur‧ta‧u‧tu‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murtautuja | murtautujat |
| genetiivi | murtautujan | murtautujien (murtautujain) |
| partitiivi | murtautujaa | murtautujia |
| akkusatiivi | murtautuja; murtautujan |
murtautujat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murtautujassa | murtautujissa |
| elatiivi | murtautujasta | murtautujista |
| illatiivi | murtautujaan | murtautujiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murtautujalla | murtautujilla |
| ablatiivi | murtautujalta | murtautujilta |
| allatiivi | murtautujalle | murtautujille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murtautujana | murtautujina |
| translatiivi | murtautujaksi | murtautujiksi |
| abessiivi | murtautujatta | murtautujitta |
| instruktiivi | – | murtautujin |
| komitatiivi | – | murtautujine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | murtautuja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka murtautuu tai on murtautunut johonkin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- murtautuja Kielitoimiston sanakirjassa