murehtinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
murehtinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä murehtia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murehtinut | murehtineet |
| genetiivi | murehtineen | murehtineiden murehtineitten |
| partitiivi | murehtinutta | murehtineita |
| akkusatiivi | murehtinut; murehtineen | murehtineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murehtineessa | murehtineissa |
| elatiivi | murehtineesta | murehtineista |
| illatiivi | murehtineeseen | murehtineisiin murehtineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murehtineella | murehtineilla |
| ablatiivi | murehtineelta | murehtineilta |
| allatiivi | murehtineelle | murehtineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murehtineena | murehtineina |
| translatiivi | murehtineeksi | murehtineiksi |
| abessiivi | murehtineetta | murehtineitta |
| instruktiivi | – | murehtinein |
| komitatiivi | – | murehtineine |