muodostelma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muodostelma (10)

  1. lopputulos siitä, miten jo(t)kin on ryhmitelty tai muodostettu
  2. (sotatiede) varsinkin laivojen ja lentokoneiden ryhmittymismuoto
    Hävittäjät lentävät muodostelmassa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuo̯dosˌt̪elmɑ/
  • tavutus: muo‧dos‧tel‧ma

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muodostelma muodostelmat
genetiivi muodostelman muodostelmien
(muodostelmain)
partitiivi muodostelmaa muodostelmia
akkusatiivi muodostelma;
muodostelman
muodostelmat
sisäpaikallissijat
inessiivi muodostelmassa muodostelmissa
elatiivi muodostelmasta muodostelmista
illatiivi muodostelmaan muodostelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muodostelmalla muodostelmilla
ablatiivi muodostelmalta muodostelmilta
allatiivi muodostelmalle muodostelmille
muut sijamuodot
essiivi muodostelmana muodostelmina
translatiivi muodostelmaksi muodostelmiksi
abessiivi muodostelmatta muodostelmitta
instruktiivi muodostelmin
komitatiivi muodostelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muodostelma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]