munittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
munittaminen (38)
- teonnimi verbistä munittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | munittaminen | munittamiset |
| genetiivi | munittamisen | munittamisten munittamisien |
| partitiivi | munittamista | munittamisia |
| akkusatiivi | munittaminen; munittamisen |
munittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | munittamisessa | munittamisissa |
| elatiivi | munittamisesta | munittamisista |
| illatiivi | munittamiseen | munittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | munittamisella | munittamisilla |
| ablatiivi | munittamiselta | munittamisilta |
| allatiivi | munittamiselle | munittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | munittamisena (munittamisna) |
munittamisina |
| translatiivi | munittamiseksi | munittamisiksi |
| abessiivi | munittamisetta | munittamisitta |
| instruktiivi | – | munittamisin |
| komitatiivi | – | munittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | munittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
munittamis- | |