monistanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
monistanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä monistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monistanut | monistaneet |
| genetiivi | monistaneen | monistaneiden monistaneitten |
| partitiivi | monistanutta | monistaneita |
| akkusatiivi | monistanut; monistaneen | monistaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monistaneessa | monistaneissa |
| elatiivi | monistaneesta | monistaneista |
| illatiivi | monistaneeseen | monistaneisiin monistaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monistaneella | monistaneilla |
| ablatiivi | monistaneelta | monistaneilta |
| allatiivi | monistaneelle | monistaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monistaneena | monistaneina |
| translatiivi | monistaneeksi | monistaneiksi |
| abessiivi | monistaneetta | monistaneitta |
| instruktiivi | – | monistanein |
| komitatiivi | – | monistaneine |