monistaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

monistaa (53) (taivutus[luo])

  1. lisätä kappaleiden tai eksemplaarien määrää kopioimalla tai jäljentämällä
    Ennen kirjapainon keksimistä monistettiin asiakirjoja valmistamalla niistä näköiskappaleita käsin kirjoittamalla ja piirtämällä.
  2. tuottaa monisteita vedostamalla (valokuvaus), nykyisin kopiokoneilla toimistoissa tai massapainotuotteina kirjapainossa
  3. tehdä yksittäisvalmisteiden sijaan sarjavalmisteita
    Monia enen puhdetöinä kotona valmistettuja tai tilaustyönä teetettyjä esineitä tehdään tehtaissa ja on yleisesti saatavana kaupasta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmonist̪ɑːˣ/
  • tavutus: mo‧nis‧taa

Etymologia[muokkaa]

sanan moni monikon inessiivivartalosta moni-, takaliitteestä -sta- ja verbin tunnuksesta -a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

kloonata, monistaa suvuttomasti, monistaminen, moniste, monistus

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]