mielipuoli
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]mielipuoli (26)
- (arkikieltä) mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmie̯liˌpuo̯li/
- tavutus: mie‧li‧puo‧li
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]mielipuoli
- (arkikieltä) hullu, mielisairas
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mielipuoli | mielipuolet |
| genetiivi | mielipuolen | mielipuolten mielipuolien |
| partitiivi | mielipuolta | mielipuolia |
| akkusatiivi | mielipuoli; mielipuolen |
mielipuolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielipuolessa | mielipuolissa |
| elatiivi | mielipuolesta | mielipuolista |
| illatiivi | mielipuoleen | mielipuoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielipuolella | mielipuolilla |
| ablatiivi | mielipuolelta | mielipuolilta |
| allatiivi | mielipuolelle | mielipuolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielipuolena | mielipuolina |
| translatiivi | mielipuoleksi | mielipuoliksi |
| abessiivi | mielipuoletta | mielipuolitta |
| instruktiivi | – | mielipuolin |
| komitatiivi | – | mielipuoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mielipuole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mielipuol- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
- mielipuoli Suomen murteiden sanakirjassa
- mielipuoli Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 377, 558 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa