Siirry sisältöön

hull

Wikisanakirjasta
Katso myös: hüll

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hull (monikko hulls)

  1. (laivan) runko
  2. (siemenen tai hedelmän kova) kuori

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. hulls
part. prees. hulling
imp. & part. perf. hulled

hull

  1. kuoria (siemeniä, pähkinöitä tms.)

Norja

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hull (hullet; mon. epäm. hull, mon. m. hullene)

  1. reikä, aukko
  2. kuoppa

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hull (gen hullu, part hullu)

  1. hullu, mielisairas
    Ta on ohtlik hull. – Hän on vaarallinen hullu.
    Mees läks hirmust hulluks. – Mies tuli pelosta hulluksi.

Adjektiivi

[muokkaa]

hull (gen hullu, part hullu)

  1. hullu, mielisairas
  2. tyhmä, heikkomielinen
  3. hurja, mieletön
  4. raivotautinen
    hull koer
  5. (kuvaannollisesti) paha, huono, hullu, hirveä
    Asi pole nii hull kui esialgu kardeti. – Asianlaita ei ole niin hullusti kuin ensi alkuun pelättiin.
    Soomlased on kadedad, kuid eestlased on veelgi hullemad. – Suomalaiset ovat kateellisia, mutta virolaiset vieläkin pahempia.
    Juhtub hullematki. – Sattuu sitä pahempaakin.

Taivutus

[muokkaa]
  • komparatiivi hullem, superlatiivi kõige hullem ja hullim

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : hull [1]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hull Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)