mesi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesi (27)

  1. eräiden siemenkasvien mesiäisten erite
  2. hunajan raaka-aine ja esiaste

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmesi/
  • tavutus: me‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mesi medet
genetiivi meden mesien
(metten)
partitiivi mettä mesiä
akkusatiivi mesi;
meden 		medet
sisäpaikallissijat
inessiivi medessä mesissä
elatiivi medestä mesistä
illatiivi meteen mesiin
ulkopaikallissijat
adessiivi medellä mesillä
ablatiivi medeltä mesiltä
allatiivi medelle mesille
muut sijamuodot
essiivi metenä mesinä
translatiivi medeksi mesiksi
abessiivi medettä mesittä
instruktiivi – mesin
komitatiivi – mesine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mede-
vahva vartalo mete-
konsonantti-
vartalo 		met-

Etymologia[muokkaa]

kantauralin *mete <- indoeurooppalaisen kantakielen *médhu-, sukulaissanoja muinaiskreikan μέθυ, ”viini”, sanskriitin मधु, ”hunaja”, muinaisenglannin medu, ”sima” (nykyenglannin mead), muinaiskirkkoslaavin мєдъ, ”hunaja”

Käännökset[muokkaa]

1. eräiden siemenkasvien mesiäisten erite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

mesiangervo, mesiheinä, mesijuoma, mesikannus, mesikaste, mesikasvi, mesikenno, mesikukka, mesikämmen, mesikätkö, mesileipä, mesimarja, mesimäyrä, mesirauhanen, mesisieni, mesivadelma

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mesi Kielitoimiston sanakirjassa
  • mesi Tieteen termipankissa
  • mesi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Ainu[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesi

  1. (keitetty) riisi
  2. ateria

Etymologia[muokkaa]

japanin sanasta 飯 【めし】 (meshi)

Lähteet[muokkaa]

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta mese

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesi (gen mee, part mett, adit mette)

  1. hunaja
    Lapsed sõid mett. – Lapset söivät hunajaa.
    Kärbes kukkus mette. – Kärpänen putosi hunajaan.

Taivutus[muokkaa]

Sijamuotoja[muokkaa]
Sijamuoto Yksikkö Monikko
Nominatiivi mesi meed
Genetiivi mee mete
Partitiivi mett mesi
Illatiivi mette
meesse		 metesse
(mesisse)

(mahdollinen)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mesi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • mesi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesi (gen. mii, part. mett)

  1. hunaja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=mesi&oldid=4244561”