mesi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mesi (27)
- eräiden siemenkasvien mesiäisten erite
- hunajan raaka-aine ja esiaste
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmesi/
- tavutus: me‧si
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mesi | medet |
genetiivi | meden | mesien (metten) |
partitiivi | mettä | mesiä |
akkusatiivi | mesi; meden |
medet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | medessä | mesissä |
elatiivi | medestä | mesistä |
illatiivi | meteen | mesiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | medellä | mesillä |
ablatiivi | medeltä | mesiltä |
allatiivi | medelle | mesille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metenä | mesinä |
translatiivi | medeksi | mesiksi |
abessiivi | medettä | mesittä |
instruktiivi | – | mesin |
komitatiivi | – | mesine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mede- | |
vahva vartalo | mete- | |
konsonantti- vartalo |
met- |
Etymologia[muokkaa]
kantauralin *mete <- indoeurooppalaisen kantakielen *médhu-, sukulaissanoja muinaiskreikan μέθυ, ”viini”, sanskriitin मधु, ”hunaja”, muinaisenglannin medu, ”sima” (nykyenglannin mead), muinaiskirkkoslaavin мєдъ, ”hunaja”
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: medestäjät, mesikko, mesitti
Yhdyssanat[muokkaa]
mesiangervo, mesiheinä, mesijuoma, mesikannus, mesikaste, mesikasvi, mesikenno, mesikukka, mesikämmen, mesikätkö, mesileipä, mesimarja, mesimäyrä, mesirauhanen, mesisieni, mesivadelma
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mesi Kielitoimiston sanakirjassa
- mesi Tieteen termipankissa
- mesi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Ainu[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mesi
Etymologia[muokkaa]
japanin sanasta 飯 【めし】 (meshi)
Lähteet[muokkaa]
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mesi
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta mese
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mesi (gen mee, part mett, adit mette)
- hunaja
- Lapsed sõid mett. – Lapset söivät hunajaa.
- Kärbes kukkus mette. – Kärpänen putosi hunajaan.
Taivutus[muokkaa]
Sijamuotoja[muokkaa]
Sijamuoto | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | mesi | meed |
Genetiivi | mee | mete |
Partitiivi | mett | mesi |
Illatiivi | mette meesse |
metesse (mesisse) |
(mahdollinen)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mesi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- mesi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Võro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mesi (gen. mii, part. mett)
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 27. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Ainun sanat
- Ainun kielen substantiivit
- Italian substantiivien taivutusmuodot
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
- Võron sanat
- Võron kielen substantiivit
- Suomen kielen mehiläishoidon sanasto
- Viron kielen mehiläishoidon sanasto
- Viron kielen ruoat
- Suomen kielen indoeurooppalaiset lainat