materia

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

materia (12)

  1. (fysiikka, filosofia) aine
    Maailmankaikkeuden materia koostuu pääosin vedystä ja heliumista.
  2. (kuvaannollisesti) tavara, aineelliset arvot
    Elämässä ole tarkoitus vain kerätä materiaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi materia materiat
genetiivi materian materioiden
materioitten
(materiain)
partitiivi materiaa materioita
akkusatiivi materia; materian materiat
Sisäpaikallissijat
inessiivi materiassa materioissa
elatiivi materiasta materioista
illatiivi materiaan materioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi materialla materioilla
ablatiivi materialta materioilta
allatiivi materialle materioille
Muut
essiivi materiana materioina
translatiivi materiaksi materioiksi
abessiivi materiatta materioitta
instruktiivi materioin
komitatiivi materioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • latinan māteria f. << johdettu sanasta māter (äiti) merkityksessä 'alkuperä'

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

materia f. (monikko materias)

  1. aine, materia, aines
  2. asia, aihe, aihealue
    la Unión tendrá que resolver retos específicos en materia de energía, regulación financiera, cambio climático, inmigración, agricultura, ampliación y política exterior.
  3. oppiaine

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

materia f. (monikko materie)

  1. aine
  2. oppiaine