mandariini

Katso artikkeli Mandariini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

mandariini (5)

(kasvitiede) pieni sitruspuiden sukuun kuuluva puu Citrus reticulata
mandariinipuun hedelmä, joka muistuttaa appelsiinia, mutta on sitä pienempi
Pidätkö mandariineista?

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mandariini	mandariinit
genetiivi	mandariinin	mandariinien (mandariinein)
partitiivi	mandariinia	mandariineja
akkusatiivi	mandariini; mandariinin	mandariinit
sisäpaikallissijat
inessiivi	mandariinissa	mandariineissa
elatiivi	mandariinista	mandariineista
illatiivi	mandariiniin	mandariineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mandariinilla	mandariineilla
ablatiivi	mandariinilta	mandariineilta
allatiivi	mandariinille	mandariineille
muut sijamuodot
essiivi	mandariinina	mandariineina
translatiivi	mandariiniksi	mandariineiksi
abessiivi	mandariinitta	mandariineitta
instruktiivi	–	mandariinein
komitatiivi	–	mandariineine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mandariini-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

ruotsin kautta espanjasta^[1]
hedelmän nimenä ranskaan 1700-luvulla. Alun perin Kaakkois-Aasiasta. Viittaa mahdollisesti Kiinan virkamiesten vaatteiden väriin^[2]

1. pieni sitruspuiden sukuun kuuluva puu

2. mandariinipuun hedelmä

mandariini (5)

kiinalaisen virkamiehen nimityksenä portugaliin 1500-luvulla muodossa mandarin (nykyisin mandarim)
- mahdollisesti sanasta mandador << verbistä mandar, "käskeä, komentaa"
- nykykäsityksen mukaan malaijista << sanskriitin मंत्री (mantri), "neuvonantaja, ministeri"

1. virkamies

2. kieli

mandariini

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
↑ CNRTL