manaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
manaaminen (38)
- teonnimi verbistä manata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | manaaminen | manaamiset |
| genetiivi | manaamisen | manaamisten manaamisien |
| partitiivi | manaamista | manaamisia |
| akkusatiivi | manaaminen; manaamisen |
manaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | manaamisessa | manaamisissa |
| elatiivi | manaamisesta | manaamisista |
| illatiivi | manaamiseen | manaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | manaamisella | manaamisilla |
| ablatiivi | manaamiselta | manaamisilta |
| allatiivi | manaamiselle | manaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | manaamisena (manaamisna) |
manaamisina |
| translatiivi | manaamiseksi | manaamisiksi |
| abessiivi | manaamisetta | manaamisitta |
| instruktiivi | – | manaamisin |
| komitatiivi | – | manaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | manaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
manaamis- | |