manata

Suomi

Verbi

manata (73) (taivutus[luo])

1. kutsua henkiolento esiin
2. karkottaa paha henki pois
3. kiroilla, sadatella

   Älä manaa!

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑnɑt̪ɑˣ/
• tavutus: ma‧na‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: manaaja, manaaminen, manaus
• verbit: manailla

Aiheesta muualla

• manata Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 828 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa