magnetofoni
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]magnetofoni (5)
- äänen tallentamiseen ja toistoon magneettinauhaa käyttävä laite, ääninauhuri
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | magnetofoni | magnetofonit |
genetiivi | magnetofonin | magnetofonien (magnetofonein) |
partitiivi | magnetofonia | magnetofoneja |
akkusatiivi | magnetofoni; magnetofonin |
magnetofonit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | magnetofonissa | magnetofoneissa |
elatiivi | magnetofonista | magnetofoneista |
illatiivi | magnetofoniin | magnetofoneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | magnetofonilla | magnetofoneilla |
ablatiivi | magnetofonilta | magnetofoneilta |
allatiivi | magnetofonille | magnetofoneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | magnetofonina | magnetofoneina |
translatiivi | magnetofoniksi | magnetofoneiksi |
abessiivi | magnetofonitta | magnetofoneitta |
instruktiivi | – | magnetofonein |
komitatiivi | – | magnetofoneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | magnetofoni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]saksan sanasta Magnetophon (tavaramerkki, 1935), yhdyssana sanoista Magneto- ja -phon ’magneto- + -foni’; vastaavaa englannin sanaa magnetophone on käytetty aiemmin toisessa merkityksessä[1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.