maailmankaikkeus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maailmankaikkeus (40)
- (kosmologia, tähtitiede, filosofia) kaikki olevainen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maailmankaikkeus | maailmankaikkeudet |
| genetiivi | maailmankaikkeuden | maailmankaikkeuksien |
| partitiivi | maailmankaikkeutta | maailmankaikkeuksia |
| akkusatiivi | maailmankaikkeus; maailmankaikkeuden |
maailmankaikkeudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maailmankaikkeudessa | maailmankaikkeuksissa |
| elatiivi | maailmankaikkeudesta | maailmankaikkeuksista |
| illatiivi | maailmankaikkeuteen | maailmankaikkeuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maailmankaikkeudella | maailmankaikkeuksilla |
| ablatiivi | maailmankaikkeudelta | maailmankaikkeuksilta |
| allatiivi | maailmankaikkeudelle | maailmankaikkeuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maailmankaikkeutena | maailmankaikkeuksina |
| translatiivi | maailmankaikkeudeksi | maailmankaikkeuksiksi |
| abessiivi | maailmankaikkeudetta | maailmankaikkeuksitta |
| instruktiivi | – | maailmankaikkeuksin |
| komitatiivi | – | maailmankaikkeuksine- + omistusliite |
Huomautukset[muokkaa]
- laajempi käsite kuin havaittava maailmankaikkeus
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. kaikki olevainen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- maailmankaikkeus Kielitoimiston sanakirjassa
- maailmankaikkeus Tieteen termipankissa