maailmankaikkeus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maailmankaikkeus (40)
- (kosmologia, tähtitiede, filosofia) kaikki olevainen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maailmankaikkeus | maailmankaikkeudet |
genetiivi | maailmankaikkeuden | maailmankaikkeuksien |
partitiivi | maailmankaikkeutta | maailmankaikkeuksia |
akkusatiivi | maailmankaikkeus; maailmankaikkeuden |
maailmankaikkeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maailmankaikkeudessa | maailmankaikkeuksissa |
elatiivi | maailmankaikkeudesta | maailmankaikkeuksista |
illatiivi | maailmankaikkeuteen | maailmankaikkeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maailmankaikkeudella | maailmankaikkeuksilla |
ablatiivi | maailmankaikkeudelta | maailmankaikkeuksilta |
allatiivi | maailmankaikkeudelle | maailmankaikkeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maailmankaikkeutena | maailmankaikkeuksina |
translatiivi | maailmankaikkeudeksi | maailmankaikkeuksiksi |
abessiivi | maailmankaikkeudetta | maailmankaikkeuksitta |
instruktiivi | – | maailmankaikkeuksin |
komitatiivi | – | maailmankaikkeuksine- + omistusliite |
Huomautukset[muokkaa]
- laajempi käsite kuin havaittava maailmankaikkeus
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. kaikki olevainen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- maailmankaikkeus Kielitoimiston sanakirjassa
- maailmankaikkeus Tieteen termipankissa