lysti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lysti (5)[1]

  1. (vanhahtava) ilo, ilonpito, huvi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlyst̪i/
  • tavutus: lys‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lysti lystit
genetiivi lystin lystien
(lystein)
partitiivi lystiä lystejä
akkusatiivi lysti;
lystin
lystit
sisäpaikallissijat
inessiivi lystissä lysteissä
elatiivi lystistä lysteistä
illatiivi lystiin lysteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lystillä lysteillä
ablatiivi lystiltä lysteiltä
allatiivi lystille lysteille
muut sijamuodot
essiivi lystinä lysteinä
translatiivi lystiksi lysteiksi
abessiivi lystittä lysteittä
instruktiivi lystein
komitatiivi lysteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lysti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • olla yksi lysti (jollekulle) = olla samantekevää

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lysti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5