lynkkaus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- väkijoukon suorittama omavaltainen teloitus
- (laajennettu merkitys) edellisen tavoin tehty pahoinpitely
- (kuvaannollisesti) jonkin täydellinen torjuminen, täystyrmäys
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlyŋkːɑus/ tai /ˈlyŋkːɑu̯s/
- tavutus: lynk‧ka‧us / lynk‧kaus
Etymologia[muokkaa]
- verbistä lynkata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lynkkaus | lynkkaukset |
| genetiivi | lynkkauksen | lynkkausten lynkkauksien |
| partitiivi | lynkkausta | lynkkauksia |
| akkusatiivi | lynkkaus; lynkkauksen |
lynkkaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lynkkauksessa | lynkkauksissa |
| elatiivi | lynkkauksesta | lynkkauksista |
| illatiivi | lynkkaukseen | lynkkauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lynkkauksella | lynkkauksilla |
| ablatiivi | lynkkaukselta | lynkkauksilta |
| allatiivi | lynkkaukselle | lynkkauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lynkkauksena | lynkkauksina |
| translatiivi | lynkkaukseksi | lynkkauksiksi |
| abessiivi | lynkkauksetta | lynkkauksitta |
| instruktiivi | – | lynkkauksin |
| komitatiivi | – | lynkkauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lynkkaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lynkkaus- | |
Käännökset[muokkaa]
1. väkijoukon suorittama omavaltainen teloitus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lynkkaus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39