teloitus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

teloitus (39)[1]

  1. kuolemantuomion täytäntöönpano: lakiin perustuva ihmisen surmaaminen rangaistukseksi hänen tekemästään rikoksesta; se, että teloitetaan
  2. (arkikieltä) puolustuskyvyttömän ja avuttoman ihmisen poikkeuksellisen raaka murha

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teloitus teloitukset
genetiivi teloituksen teloitusten
teloituksien
partitiivi teloitusta teloituksia
akkusatiivi teloitus;
teloituksen
teloitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi teloituksessa teloituksissa
elatiivi teloituksesta teloituksista
illatiivi teloitukseen teloituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi teloituksella teloituksilla
ablatiivi teloitukselta teloituksilta
allatiivi teloitukselle teloituksille
muut sijamuodot
essiivi teloituksena teloituksina
translatiivi teloitukseksi teloituksiksi
abessiivi teloituksetta teloituksitta
instruktiivi teloituksin
komitatiivi teloituksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

teloituskomennuskunta, teloituspaikka

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39