Siirry sisältöön

luvallisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

luvallisuus (40)

  1. se, että on luvallinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈluʋɑlˌlisuːs/
  • tavutus: lu‧val‧li‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luvallisuus luvallisuudet
genetiivi luvallisuuden luvallisuuksien
partitiivi luvallisuutta luvallisuuksia
akkusatiivi luvallisuus;
luvallisuuden
luvallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi luvallisuudessa luvallisuuksissa
elatiivi luvallisuudesta luvallisuuksista
illatiivi luvallisuuteen luvallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luvallisuudella luvallisuuksilla
ablatiivi luvallisuudelta luvallisuuksilta
allatiivi luvallisuudelle luvallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi luvallisuutena luvallisuuksina
translatiivi luvallisuudeksi luvallisuuksiksi
abessiivi luvallisuudetta luvallisuuksitta
instruktiivi luvallisuuksin
komitatiivi luvallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luvallisuude-
vahva vartalo luvallisuute-
konsonantti-
vartalo
luvallisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan luvallinen vartalosta luvallis- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]